ARTEK White, Text By 2011 Tiina Alvesalo, Photo Artek.

Artekin muotoilujohtajan Ville Kokkonen mielestä määräävä tekijä uudessa tuotekehityksessä on uutuuden arvon osuus. ”Jos tuote, tila tai palvelu ei sisällä parannusta edeltäjäänsä – jää muotoilu usein marginaaliseksi ja ns. mielipidevaltaiseksi formalismiksi.”

Kokkonen on suunnitellut Artekille White –kirkasvalaisin tuoteperheen, jonka Bright White 1 pöytävalaisin on hyväksytty myös sertifioiduksi lääkintälaitteeksi. Tuoteperhe koostuu valoteholtaan kirkkaista valaisimista, jossa valaistu kohde ja tila on ollut suunnittelun lähtökohta. Eleettömät katto-, seinä – ja pöytävalaisimet sopivat niin työvaloiksi, kuin kodin sisustukseen.

Kokkonen käytti White –tuoteperheen suunnitteluun lähes kaksi vuotta, joka on harvinaislaatuista nykypäivänä. Projektiin kuului laaja tutkimustyö käyttäjätutkimuksineen.

Kokkosta kiehtoo erityisesti ihmisen käyttäytymisen havainnointi tai nimenomaan tämän problematiikan hyödyntäminen tuotesuunnittelussa ja koko ”kuluttamisen” ongelmakentän tarkkailu uudella tavalla. Yhtä lailla hän inspiroituu antiikin -, sekä 1400-1500 luvun arkkitehtuurista, jossa valoa tilassa mietittiin eri tavoin, sen aikaisia ratkaisuja on hyvä aina ajatella uudelleen.

Kokkosen haasteena oli uuden tuotteen järkeistäminen Artekin tämän hetkiseen kokoelmaan: millä tavalla perusteltiin tämän olemassaolo.”Emme pyrkineet suunnittelemaan uutta tuotetta, mikäli se ei loksahda mihinkään. Me yritämme aina joko suunnitella tuotteen johonkin tilaan tai tarkastella onko meillä vastaavaan tuotteeseen selkeä tarve.”

Ajatus White –tuoteperheestä Artekille syntyi selkeästä tarpeesta. ”Meillä ei ollut valaisimia, joka valaisee isoa tilaa ja suurin osa Artekin valaisimista on riippuvalaisimia. Valtaosa valaisimista on suunniteltu 40-50 luvulla hehkulampun kanssa käytettäviksi. Artekin valaisimet ovat myös jokseenkin dekoratiivisia, joten meillä oli selkeä aukko myös tuoteperheessä”, summaa Kokkonen.

Heti tutkimustyön alku vaiheessa Kokkosen mieleen tuli kirkasvalaisimet. Kun hän perehtyi asiaan syvemmin, hän huomasi, että kaikki tarjolla olevat kirkasvalaisimet olivat ”silitysrauta estetiikkaan” tehtyjä. ” Valon laatua ei ollut myöskään mietitty usein loppuun asti.”

Artek Studio toteutti käyttäjätutkimuksen kollegoille, tuttaville, ystäville ja yrityksen sisällä: miten käytätte valoa kun työskentelette, harrastatte, kotona, toimistossa, muualla?

Yksi tärkeä havainto Kokkosen mukaan oli se, että jos ihmisillä oli kirkasvalo he laittavat sen piiloon kaappiin käytön jälkeen.

Kokkonen halusikin suunnitella kirkasvalon, joka menee muotokieleltään lähemmäksi huonekalua kuin teknistä aparaattia. Koska laitteelle haettiin lääkintalaite sertifikaattia, siitä ei saanut tulla myöskään liikaa instrumentin näköinen.

”Tällä hetkellä hyvinvointiin kohdennetut tuotteet ovat suuren murroksen edessä. Valon merkitys kehoon, puhdas sisäilma, energiankulutus, fyysinen ja mentaaliterveys ovat ihmiselle tärkeitä aiheita. Kuitenkin yksinkertaisen pelkistettyjä tuotteita on vähemmän tarjolla, johtunee varmaan siitä, että ne on haasteellisimpia suunnitella.”
Hän kertoo, että White –tuoteperheen valkoinen väri oli tärkeä valinta valaisimiin, koska värit ovat abstrakteja. Assosiaatio vain puisesta pinnasta olisi tuonut tuotteeseen yhden esteettisen ja materiaalisen ulottuvuuden lisää, mikä tässä tapauksessa ei ehkä olisi toiminut hänen mielestään yhtä hyvin.

White on myös pelkistetty valolähde itsestään. Sisäpuoli heijastaa valkoista valoa. Tämä voimistaa ajatusta siitä, että valaisin on anonyymi tuote, joka keskittyy antamaan valolle raamit. Suunnittelutyössä on haettu uutta – kirkasvalolaitteista vielä puuttuvaa tai vakiintunutta typologiaa. Valon pinnan pitää olla tietyn kokoinen, jotta lähistöllä oleva ihminen saa hyväksi todetun määrän valoa.

”Monet käytössä olevat kirkasvalot levittävät valoa ylös alas ja sivuille. White –valaisimen suunnittelun yhtenä kriteerinä olikin se, että valokeila ei häiritse vierustoveria.”

Tästä syntyi Whiten 1 laatikon syvyys. Loisteputket ovat takaosassa ja kirkasvalokeila saatiin supistettua tarpeeksi pieneksi.

Valon rajapinta valaisimissa on suunniteltu mahdollisimman graafiseksi, pyrkimyksenä saumaton kahden eri valkoisen sävyn lopputulos. Kun valaisin on pois päältä on lopulta kyseessä neljä eri valkoista. Jos valopintaa katsoo eri kulmista, niin valon intensiivisyys muuttuu ja lux arvot pienenee. Ohut lentokonevaneri puolestaan eristää valonlähteen liiallista kuumenemista – ja näin pinta on miellyttävää koskettaa.

Kun Kokkoselta kysyy kenelle White on suunniteltu, hän vastaa epäröimättä: ”Niinkin selkeästi kuin kaikille. ” Hänen mielestään ei voida puhua rajoitetusti enää tietyn profiiliin kuluttajista tai selkeistä ryhmittymistä.

Kuluttajien valintoja ohjaa enemmänkin yksilön arvomaailma ja vallitseva elämänpiiri.

Kokkonen suhtautuu optimistisesti muotoilun monimuotoisuuteen tulevaisuudessa. Hän uskoo, että eri asiantuntijoiden ja organisaatioiden välinen yhteistyö lisääntyy. Itse hän tekee mielellään töitä arkkitehtien, taiteilijoiden ja eri alan tutkijoiden kanssa.

”Suunnitellessamme kirkasvalotuoteperhettä saimme käyttöömme paljon lääketieteellistä dataa, melatoonin ja kortisonin erittymisestä. Miten pimeät pitkät talvet vaikuttavat käyttäytymiseemme, kun siitä seuraa unettomuutta syömähäiriöitä ja masennusta.” Hän kertoo, että saadut tutkimustulokset vaikuttivat ratkaisevasti White –tuoteperheen suunnitteluprosessiin.

Kokkonen seuraa ja kommentoi taideteollista muotoilua enemmän, asioita, missä on iso lataus asiantuntijuutta. Hän on pitkän aikaa seurannut tilaan liittyvää taidetta.

Taiteilijat James Turrell, Olafur Eliasson ja Robert Irwin ovat käsitelleet tematiikkaa: ”valo tilassa”. Tilaa volyyminä ja valoa monella tavalla tilaa hallitsevana, skaalaavana ja muuttuvana elementtinä. Fyysisen tilan kokemista, missä valon parametrit piirtävät tilaan objektin.
”En seuraa taiteilijoita sinänsä – vaan tiettyjä yksittäisiä töitä mitkä vakuuttavat ja koskettavat vaikeasti saavutettavalla yksinkertaisuudella.  Koska taiteilijoilla ei ole annettuja kriteerejä ja briiffiä on heidän tuottamien töiden oltava melkein yliluonnollisen onnistuneita kaikessa. Yksityiskohdissa, suuruudessa, uutuudenarvossa ja varsinkin toteutuksessa”, summaa Kokkonen.

Teksti: Tiina Alvesalo